Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laastari | laastarit |
genetiivi | laastarin | laastarien laastareiden laastareitten |
partitiivi | laastaria | laastareita laastareja |
akkusatiivi | laastari; laastarin |
laastarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laastarissa | laastareissa |
elatiivi | laastarista | laastareista |
illatiivi | laastariin | laastareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laastarilla | laastareilla |
ablatiivi | laastarilta | laastareilta |
allatiivi | laastarille | laastareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laastarina | laastareina |
translatiivi | laastariksi | laastareiksi |
abessiivi | laastaritta | laastareitta |
instruktiivi | – | laastarein |
komitatiivi | – | laastareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laastari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
muinaisruotsin sanasta plaster, plaaster < keskilatinan sanasta plastrum ’laastari, kipsi’ < latinan sanasta emplastrum ’laastari’ < muinaiskreikan sanasta ... (émplastron) ’voide, laastari’, johdos sanasta ... (emplássō) ’sivellä, voidella, päällystää’[2]
|
|
haavalaastari, kiinnelaastari, känsälaastari, laastarilappu, lääkelaastari, nikotiinilaastari, suihkelaastari