meno
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan meno merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan meno sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten meno sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta meno on tässä. Sanan meno määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmeno määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
meno (1)
- yhdensuuntainen liike johonkin, poispäin
- Lomalle meno saa kansan liikkeelle.
- Nukkumaan meno tahtoo jäädä liian myöhäiseen.
- rahan kuluminen johonkin tarkoitukseen
- Menoja täytyisi vähän hillitä, rahat eivät kohta riitä millään.
- tapahtuvat asiat, tapahtumat itse niihin vaikuttamatta
- Villiä menoa, kovaa menoa, maailman menoa, menoa ja meininkiä
- ulkona käynti kodin ulkopuolella
- Minulla on illaksi menoa, olen kursseilla.
- Eikö noita menoja voisi vähän hillitä, koulukin alkaa kärsiä?
Ääntäminen
- IPA: /ˈmeno/
- tavutus: me‧no
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | meno | menot |
| genetiivi | menon | menojen |
| partitiivi | menoa | menoja |
| akkusatiivi | meno; menon |
menot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | menossa | menoissa |
| elatiivi | menosta | menoista |
| illatiivi | menoon | menoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | menolla | menoilla |
| ablatiivi | menolta | menoilta |
| allatiivi | menolle | menoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | menona | menoina |
| translatiivi | menoksi | menoiksi |
| abessiivi | menotta | menoitta |
| instruktiivi | – | menoin |
| komitatiivi | – | menoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | meno- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Vastakohdat
Yhdyssanat
henkilömeno, kirkonmeno, menoarvio, menoerä, menojäännös, menojäännöspoisto, menoliikenne, menolippu, menomatka, menopaussi, menopuoli, menosuunta, menotili, menotosite, menotuuli, menovesi, palvontameno
Aiheesta muualla
- meno Kielitoimiston sanakirjassa
Italia
Adverbi
meno
Verbi
meno
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä menare