merengue (8)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | merengue | merenguet |
| genetiivi | merenguen | merenguejen (merenguein) |
| partitiivi | merengueä | merenguejä |
| akkusatiivi | merengue; merenguen |
merenguet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | merenguessä | merengueissä |
| elatiivi | merenguestä | merengueistä |
| illatiivi | merengueen | merengueihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | merenguellä | merengueillä |
| ablatiivi | merengueltä | merengueiltä |
| allatiivi | merenguelle | merengueille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | merenguenä | merengueinä |
| translatiivi | merengueksi | merengueiksi |
| abessiivi | merenguettä | merengueittä |
| instruktiivi | – | merenguein |
| komitatiivi | – | merengueine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | merengue- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Taivutus voi vaikuttaa oudolta suomalaisen mielestä, mutta ottaen huomioon sen espanjan kielestä periytyvän ääntämisen se on todennäköisesti oikein.
Sana merengue on tullut suomeen espanjan kielen substantiivista merengue.
|
merengue m./f. (monikko merengues m./f.)
merengue m.
merengue m. (ei monikkoa)