mora
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan mora merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan mora sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten mora sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta mora on tässä. Sanan mora määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmora määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
mora (10)
- (kielitiede) tavua pienempi kielen yksikkö, suomessa tavun ydin ja sitä seuraavat äänteet
- Sanan ”kiulu” ensimmäisessä tavussa on kaksi moraa, jälkimmäinen puolestaan on yksimorainen.
- (puhekieltä) puukko
- Haluutsä morasta kylkeen?
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mora | morat |
| genetiivi | moran | morien (morain) |
| partitiivi | moraa | moria |
| akkusatiivi | mora; moran |
morat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | morassa | morissa |
| elatiivi | morasta | morista |
| illatiivi | moraan | moriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moralla | morilla |
| ablatiivi | moralta | morilta |
| allatiivi | moralle | morille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | morana | morina |
| translatiivi | moraksi | moriksi |
| abessiivi | moratta | moritta |
| instruktiivi | – | morin |
| komitatiivi | – | morine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mora- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
1. tavua pienempi kielen yksikkö
|
Aiheesta muualla
- mora Tieteen termipankissa
Espanja
Adjektiivi
mora
- (taivutusmuoto) feminiini sanasta moro
Kroaatti
Substantiivi
mora
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta more
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta more
- (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta more
- (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta more
- (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta more
Verbi
mora
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä morati