Hei, olet tullut tänne etsimään sanan
mukiinmenevä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan
mukiinmenevä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten
mukiinmenevä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta
mukiinmenevä on tässä. Sanan
mukiinmenevä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanan
mukiinmenevä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Suomi
Adjektiivi
mukiinmenevä (10) (komparatiivi mukiinmenevämpi, superlatiivi mukiinmenevin) (taivutus )
- (arkikieltä) sopiva
- (arkikieltä) tyydyttävä
Ääntäminen
- IPA: /ˈmukiːnˌmeneʋæ/
- tavutus: mu‧kiin‧me‧ne‧vä
Etymologia
Sanasta muka, vrt. mukava, mukailla.
Nykysuomen etymologinen sanakirja selittää sanan olevan illatiivi sanavartalosta *muka- (vrt. mukana)[1]
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan[2] mukaan sanonta on peräisin Kalevalan morsiamen itkettämisrunosta:
Ei neiti minun näköinen
osaa orjana eleä,
muista ei mukihin mennä,
olla aina alla kynsin.[3]
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004
- ↑ Lentävien lauseiden sanakirja. Maunu Sinnemäki (toim.). Keuruu: Otava 1989. ISBN 951-1-10962-6
- ↑ Kalevala. 1849. E. Lönnrot. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura: 22. runo, v. 211–213.