muka

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan muka merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan muka sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten muka sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta muka on tässä. Sanan muka määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmuka määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: múka

Suomi

Adverbi

muka (ei vertailuasteita)

  1. väittämänsä mukaan; ilmaisee yleensä epäuskoa, vastaväitettä tai ironiaa
    Vastaus oli muka väärin.
    Hän on muka taitavampi kuin minä. Hah!
  2. (yhdyssanan alkuosana) sanan määriteosaa teskeentelevä; vale-
    mukamarsalkka

Ääntäminen

  • IPA: /ˈmukɑ/
  • tavutus: mu‧ka

Etymologia

  • vastineita sukukielissä: lyydin muga ’niin, silleen; ilmaiseksi, ilman’, etelävepsän muga[1].

Käännökset

Liittyvät sanat

mukamas, sitä mukaa

Johdokset

Aiheesta muualla

  • muka Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

Substantiivi

mȕka f.  (mon. gen. mȗkā)

  1. kipu, kärsimys, särky, tuska
    muka našega Isusa Krista na križu

Ääntäminen

  • IPA: /'mûka/, mon. gen. /'mûːkaː/

Taivutus

yksikkö monikko
nominatiivi muka muke
genetiivi muke muka
datiivi-lokatiivi muci mukama
akkusatiivi muku muke
vokatiivi muko muke
instrumentaali mukom mukama

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • mȕka Hrvatski jezični portal
  • mȕka Školski rječnik hrvatskoga jezika

Substantiivi

muka f.  (monikko muke)

  1. (murteellinen) jauho
    Va mljačno mliko smiša se muka, doda masnoća, cukar i pićo soli.

Liittyvät sanat

Synonyymit

Serbia

Substantiivi

mȕka f. (kyrillinen мука)

  1. tuska, riivaus, kärsimys

Sloveeni

Substantiivi

muka f. (monikko muke)

  1. kipu, kärsimys, särky, tuska
    Sicer je vse to muka in frustracija

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.