vale

Katso myös: valë

vale (48-D)

1. (arkikieltä) valhe; tahallinen perätön väittämä; asia, jonka totuusarvo on tietoisesti esitetty virheellisesti
2. (laajennettu merkitys) ilman tahallisuuutta, esimerkiksi tietämättömyydestä, erehdyksessä tai sairauden takia esitetty perätön väittämä
3. (yhdyssanan alkuosana) erehdyttävä tai kuvitteellinen

   valeraskaus, valekuolema

   valepolttopiste

• IPA: /ˈʋɑleˣ/
• tavutus: va‧le

• merkityksessä sana ei ole faktuaalisella tasolla paikkansapitävä, vaan sitä käytetään lähinnä sarkastisessa tai harhauttamiseen tähtäävässä tarkoituksessa.

• valehdella, valehtelija
• valheellinen

•  tahallinen perätön väittämä: valhe
•  yhdyssanan alkuosana: lume-, pseudo-

emävale, kalavale, valeasiakirja, valeasu, valehelmi, valehoitaja, valehyökkäys, valeikkuna, valeistutus, valejalka, valekauppa, valekuolema, valekuollut, valekuristustauti, valekuva, valelääkäri, valenivel, valeoikeustoimi, valeostaja, valeovi, valepolttopiste, valeprofiili, valepukki, valepuku, valeraskaus, valesokkeli, valesypressi, valetasku, valetiineys, valetili, valeuutinen, valevahvero

• vale Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 938 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

vale f.

1. laakso

• latinan sanasta vallis

vale

1. hyvästi (lähinnä muistokirjoituksissa)

latinan sanasta valē ’voi hyvin’

vale (monikko vales)

1. laakso

• valley, dale, dell

¡vale!

1. (espanjanespanjaa, meksikonespanjaa) selvä, OK

vale m. (monikko vales)

1. velkakirja
2. lahjakortti
3. vapaalippu
4. todiste
5. jäähyväiset

vale

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä valer
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valer

vale

1. talo

vale

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä valer
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä valer

vale

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä valere

vale

1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivimuoto sanasta val
2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta val

valē

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä valeō

vale

1. laakso

vale m. (monikko vales)

1. laakso

vale f. (määräinen: valea, monikko: văi, määräinen: văile)

1. laakso

vale

1. käytetään tehostavana ilmauksena torjuvaa asennetta ilmaisevissa sanonnoissa

• tvi vale
  1. hyi, hyh, äh, yäk

vale (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

1. (vanhentunut, merenkulku) paikannukseen käytetty merimerkki

vale

1. tyhmä

vale -si

1. miespalvelija
2. (pelikortit) jätkä

vale (gen. vale, part. valet)

1. vale, (suom. ark.) valhe

   See on sula vale – Se on puhdas valhe.

• ÕS 2018 tyyppi 16 (pere) pere

• valetama
• valelik
• valesti
• hädävale, lausvale
• valedetktor, valekaebaja
• valet tunnistama, valet vanduma,

vale (gen. vale, part. valet, usein taipumaton)

1. valhellinen, väärä, vale-

   õige ja vale – oikea ja väärä

• ÕS 2018 tyyppi 16 (pere) pere

• vale Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• vale sanastossa Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, 2007.
• Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009.

  Verkkoversio: EKSS "Eesti keele seletav sõnaraamat"