Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mulkku | mulkut |
genetiivi | mulkun | mulkkujen |
partitiivi | mulkkua | mulkkuja |
akkusatiivi | mulkku; mulkun |
mulkut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mulkussa | mulkuissa |
elatiivi | mulkusta | mulkuista |
illatiivi | mulkkuun | mulkkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mulkulla | mulkuilla |
ablatiivi | mulkulta | mulkuilta |
allatiivi | mulkulle | mulkuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mulkkuna | mulkkuina |
translatiivi | mulkuksi | mulkuiksi |
abessiivi | mulkutta | mulkuitta |
instruktiivi | – | mulkuin |
komitatiivi | – | mulkkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mulku- | |
vahva vartalo | mulkku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Kuten sana kulli, mulkku on tarkoittanut aiemmin tyrää, pahkaa ja joitain muita pullahtaneita, muljahtaneita tai esiintyöntyviä asioita.
|
|
|
siitin