muro (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muro | murot |
genetiivi | muron | murojen |
partitiivi | muroa | muroja |
akkusatiivi | muro; muron |
murot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | murossa | muroissa |
elatiivi | murosta | muroista |
illatiivi | muroon | muroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | murolla | muroilla |
ablatiivi | murolta | muroilta |
allatiivi | murolle | muroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | murona | muroina |
translatiivi | muroksi | muroiksi |
abessiivi | murotta | muroitta |
instruktiivi | – | muroin |
komitatiivi | – | muroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muro- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Muru-sanan murteellinen variantti, joka on merkinnyt alunperin ’pientä palasta, sirua’. ’Aamiaishiutale’-merkitys on käännöslaina englannin crisp-sanasta 1960-luvulta.[1]
|
lesemuro, maissimuro, murokeksi, murokakku, muroleivos, murotaikina, riisimuro
muro m. (monikko muros)
muro (yks. akk. muron; mon. muroj, mon. akk. murojn)
muro
muro m. (monikko muri)
murō