muro

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan muro merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan muro sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten muro sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta muro on tässä. Sanan muro määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmuro määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

muro (1)

  1. rapeaksi paahdettu viljanjyvä, joita syödään erityisesti aamiaiseksi maidon kanssa
    Syön joskus muroja aamiaiseksi.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈmuro/
  • tavutus: mu‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muro murot
genetiivi muron murojen
partitiivi muroa muroja
akkusatiivi muro;
muron
murot
sisäpaikallissijat
inessiivi murossa muroissa
elatiivi murosta muroista
illatiivi muroon muroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi murolla muroilla
ablatiivi murolta muroilta
allatiivi murolle muroille
muut sijamuodot
essiivi murona muroina
translatiivi muroksi muroiksi
abessiivi murotta muroitta
instruktiivi muroin
komitatiivi muroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muro-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

Muru-sanan murteellinen variantti, joka on merkinnyt alunperin ’pientä palasta, sirua’. ’Aamiaishiutale’-merkitys on käännöslaina englannin crisp-sanasta 1960-luvulta.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

lesemuro, maissimuro, murokeksi, murokakku, muroleivos, murotaikina, riisimuro

Idiomit

  • kusta muroihin – (alatyyliä) tehdä vahinkoa tai harmia jollekin
  • omiin muroihin ei pidä pissiä – (alatyyliä) ei liata omaa pesää

Aiheesta muualla

  • muro Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Substantiivi

muro m. (monikko muros)

  1. muuri
  2. ulkoseinä, seinä

Liittyvät sanat

Synonyymit

Aiheesta muualla

  • muro Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Esperanto

Substantiivi

muro (yks. akk. muron; mon. muroj, mon. akk. murojn)

  1. seinä

Liittyvät sanat

Ido

Substantiivi

muro

  1. seinä

Italia

Substantiivi

muro m. (monikko muri)

  1. muuri
  2. seinä
  3. (monikossa) mura f. mon.: kaupungin tai linnoituksen muuri

Latina

Substantiivi

murō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta murus
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta murus

Viitteet

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana muro.