naarmu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | naarmu | naarmut |
genetiivi | naarmun | naarmujen |
partitiivi | naarmua | naarmuja |
akkusatiivi | naarmu; naarmun |
naarmut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | naarmussa | naarmuissa |
elatiivi | naarmusta | naarmuista |
illatiivi | naarmuun | naarmuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | naarmulla | naarmuilla |
ablatiivi | naarmulta | naarmuilta |
allatiivi | naarmulle | naarmuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | naarmuna | naarmuina |
translatiivi | naarmuksi | naarmuiksi |
abessiivi | naarmutta | naarmuitta |
instruktiivi | – | naarmuin |
komitatiivi | – | naarmuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | naarmu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|