normaali (6) (komparatiivi normaalimpi, superlatiivi normaalein) (taivutus)
abnormaali, epänormaali, poikkeava
normaali (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | normaali | normaalit |
genetiivi | normaalin | normaalien normaaleiden normaaleitten |
partitiivi | normaalia | normaaleita normaaleja |
akkusatiivi | normaali; normaalin |
normaalit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | normaalissa | normaaleissa |
elatiivi | normaalista | normaaleista |
illatiivi | normaaliin | normaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | normaalilla | normaaleilla |
ablatiivi | normaalilta | normaaleilta |
allatiivi | normaalille | normaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | normaalina | normaaleina |
translatiivi | normaaliksi | normaaleiksi |
abessiivi | normaalitta | normaaleitta |
instruktiivi | – | normaalein |
komitatiivi | – | normaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | normaali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
aikanormaali, epänormaali, induktanssinormaali, jännitenormaali, kapasitanssinormaali, keskinormaali, normaaliaika, normaalihuone, normaalijakauma, normaalijakautuma, normaalikoko, normaalikoulu, normaalilyseo, normaalilämpö, normaalimetsä, normaalimäki, normaaliobjektiivi, normaalipaino, normaalisävel, normaalitapaus, normaalitaso, normaalitila, normaalivastus, normaalivauhti, normaalivoima, normaaliälyinen, taajuusnormaali