Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | näkö | näöt |
genetiivi | näön | näköjen |
partitiivi | näköä | näköjä |
akkusatiivi | näkö; näön |
näöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | näössä | näöissä |
elatiivi | näöstä | näöistä |
illatiivi | näköön | näköihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | näöllä | näöillä |
ablatiivi | näöltä | näöiltä |
allatiivi | näölle | näöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | näkönä | näköinä |
translatiivi | näöksi | näöiksi |
abessiivi | näöttä | näöittä |
instruktiivi | – | näöin |
komitatiivi | – | näköine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | näö- | |
vahva vartalo | näkö- | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|
hämäränäkö, ikänäkö, kaksinnäkö, kaukonäkö, konenäkö, lähinäkö, näköaisti, näköaistimus, näköala, näköelin, näköeste, näköetäisyys, näköharha, näköhavainto, näköhermo, näköhäiriö, näkökanta, näkökenttä, näkökeskus, näkökohta, näkökulma, näkökyky, näkömuisti, näköpiiri, näköpuhelin, näköradio, näkötorni, näkövamma, näkövaurio, näkövinkkeli, näköyhteys, näönmenetys, näöntarkastus, stereonäkö, sukunäkö, syvyysnäkö, ulkonäkö, unennäkö, vaivannäkö, värinäkö, yönäkö