otso
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan otso merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan otso sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten otso sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta otso on tässä. Sanan otso määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananotso määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
otso (1)
- (runollinen, vanhahtava) karhu
Ääntäminen
- IPA: /ˈot̪so/
- tavutus: ot‧so
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otso | otsot |
| genetiivi | otson | otsojen |
| partitiivi | otsoa | otsoja |
| akkusatiivi | otso; otson |
otsot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otsossa | otsoissa |
| elatiivi | otsosta | otsoista |
| illatiivi | otsoon | otsoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otsolla | otsoilla |
| ablatiivi | otsolta | otsoilta |
| allatiivi | otsolle | otsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otsona | otsoina |
| translatiivi | otsoksi | otsoiksi |
| abessiivi | otsotta | otsoitta |
| instruktiivi | – | otsoin |
| komitatiivi | – | otsoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | otso- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
- suomalais-ugrilainen *okte > suomeen muodossa ohto, jossa muodossa sana esiintyi Vanhassa Kalevalassa
- Lönnrot muutti Uudessa Kalevassa Vanhan Kalevalan kirjoitusasun toiseksi virheellisen etymologioinnin vuoksi. Vrt. ihte -> itse, mehtä -> metsä. (Kalevala, kansanrunous ja kirjakieli, Puntila, Issakainen, s. 226)
Aiheesta muualla
- otso Kielitoimiston sanakirjassa
Baski
Substantiivi
otso