paise

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan paise merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan paise sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten paise sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta paise on tässä. Sanan paise määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananpaise määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

paise (48)

  1. elimistössä, varsinkin iholla, oleva märkäpesäke, abskessi

Ääntäminen

  • IPA: /ˈpɑi̯seˣ/
  • tavutus: pai‧se

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paise paiseet
genetiivi paiseen paiseiden
paiseitten
partitiivi paisetta paiseita
akkusatiivi paise;
paiseen
paiseet
sisäpaikallissijat
inessiivi paiseessa paiseissa
elatiivi paiseesta paiseista
illatiivi paiseeseen paiseisiin
paiseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paiseella paiseilla
ablatiivi paiseelta paiseilta
allatiivi paiseelle paiseille
muut sijamuodot
essiivi paiseena paiseina
translatiivi paiseeksi paiseiksi
abessiivi paiseetta paiseitta
instruktiivi paisein
komitatiivi paiseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paisee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
paiset-

Etymologia

  • verbistä paisua muodostettu johdos, jolla on vastine lähes kaikissa lähisukukielissä[1]; kirjallinen ensiesiintymä 1544 Mikael Agricolan Rucouskiriassa[2]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Idiomit

Aiheesta muualla

  • paise Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

paise

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta paisa

Substantiivi

paise

  1. (vanhentunut) rinnakkaismuoto sanasta poise

Viro

Substantiivi

paise (gen paise)

  1. paise

Substantiivi

paise (gen paiske)

  1. (harvinainen) paiskaus, heitto

Viitteet

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 854. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  2. Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.