Katso myös: Pappi |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pappi | papit |
genetiivi | papin | pappien (pappein) |
partitiivi | pappia | pappeja |
akkusatiivi | pappi; papin |
papit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | papissa | papeissa |
elatiivi | papista | papeista |
illatiivi | pappiin | pappeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | papilla | papeilla |
ablatiivi | papilta | papeilta |
allatiivi | papille | papeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pappina | pappeina |
translatiivi | papiksi | papeiksi |
abessiivi | papitta | papeitta |
instruktiivi | – | papein |
komitatiivi | – | pappeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | papi- | |
vahva vartalo | pappi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
slaavilainen laina;[1] samaa juurta on myös sana poppa(mies)
|
herännäispappi, leipäpappi, lähetyspappi, merimiespappi, miespappi, nuorisopappi, papinkaapu, papinkaulus, papinkaura, papinpuku, papintappaja, papintodistus, papinura, papinvaali, papinvala, papinvirka, pappeinkokous, rippipappi, sairaalapappi, sotilaspappi, talkoopappi, tunturipappi, turistipappi, uhripappi, vankilapappi, vihkipappi
pappi