peru

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan peru merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan peru sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten peru sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta peru on tässä. Sanan peru määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananperu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Peru, Perù, Perú

Suomi

Substantiivi

peru (1)

  1. perintö, jäämistö; perinne
    Tapa on säilynyt peruna muinaisilta ajoilta.
    Se on vanhaa perua.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈperu/
  • tavutus: pe‧ru

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi peru perut
genetiivi perun perujen
partitiivi perua peruja
akkusatiivi peru;
perun
perut
sisäpaikallissijat
inessiivi perussa peruissa
elatiivi perusta peruista
illatiivi peruun peruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi perulla peruilla
ablatiivi perulta peruilta
allatiivi perulle peruille
muut sijamuodot
essiivi peruna peruina
translatiivi peruksi peruiksi
abessiivi perutta peruitta
instruktiivi peruin
komitatiivi peruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo peru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

sana pohjautuu perä-sanaan ja liittyy jostakin tai joltakin peräisin olemiseen[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • peru Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

peru

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä perua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä perua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä perua

Extremadura

Konjunktio

peru

  1. (rinnastuskonjunktio) mutta

Islanti

Substantiivi

peru

  1. (taivutusmuoto) yksikön epämääräinen genetiivi sanasta pera
  2. (taivutusmuoto) yksikön epämääräinen datiivi sanasta pera
  3. (taivutusmuoto) yksikön epämääräinen akkusatiivi sanasta pera

Kroaatti

Substantiivi

peru

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta pero
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta pero

Verbi

peru

  1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä prati

Latvia

Substantiivi

peru

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta peri

Portugali

Substantiivi

peru m. (monikko perus)

  1. kalkkuna
  2. (slangia) penis

Ääntäminen

  • (portugalinportugalia) /pɨˈɾu/
  • (brasilianportugalia) //peˈɾu/

Etymologia

  • nimestä Peru, jolla portugalissa usein viitataan yleisesti espanjalaisten Amerikkaan perustamiin asutuksiin

Liittyvät sanat

Viitteet