pihka (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pihka | pihkat |
genetiivi | pihkan | pihkojen (pihkain) |
partitiivi | pihkaa | pihkoja |
akkusatiivi | pihka; pihkan |
pihkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pihkassa | pihkoissa |
elatiivi | pihkasta | pihkoista |
illatiivi | pihkaan | pihkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pihkalla | pihkoilla |
ablatiivi | pihkalta | pihkoilta |
allatiivi | pihkalle | pihkoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pihkana | pihkoina |
translatiivi | pihkaksi | pihkoiksi |
abessiivi | pihkatta | pihkoitta |
instruktiivi | – | pihkoin |
komitatiivi | – | pihkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pihka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
hajupihka, lapsenpihka, meripihka, pihkamaito, pihkaniska, pihkapirkko, pihkapuu, pihkatiehye, pihkavuoto, pirunpihka