pino (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pino | pinot |
genetiivi | pinon | pinojen |
partitiivi | pinoa | pinoja |
akkusatiivi | pino; pinon |
pinot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pinossa | pinoissa |
elatiivi | pinosta | pinoista |
illatiivi | pinoon | pinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pinolla | pinoilla |
ablatiivi | pinolta | pinoilta |
allatiivi | pinolle | pinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pinona | pinoina |
translatiivi | pinoksi | pinoiksi |
abessiivi | pinotta | pinoitta |
instruktiivi | – | pinoin |
komitatiivi | – | pinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pino- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
asiakirjapino, halkopino, klapipino, paperipino, pinokuutiometri, pinotavara, propsipino, puupino
pino m. (monikko pinos)
pino m.
pino
pino m.