pinta

pinta (9-J)

1. esineen tai asian uloin kerros

   Pöytä pitäisi pyyhkiä, koska sen pinta on likainen.

   Veden pinta väreili kevyessä tuulessa.

2. (matematiikka) kaksiulotteinen jatkuva pistejoukko
3. pintarima

   Ostin sahalta pintoja polttopuuksi.

4. (kuvaannollisesti) (paljas) iho

   Hiki nousi pintaan.

   paljasta pintaa

   pinta voi kärähtää auringossa

• IPA: /ˈpint̪ɑ/,

• tavutus: pin‧ta

• himmeäpintainen
• itsepintainen, itsepintaisesti, itsepintaisuus
• karheapintainen
• karkeapintainen
• karvapintainen
• kovapintainen
• mattapintainen
• pinnalla
• -pintaisuus

• adjektiivit: pinnallinen, -pintainen
• substantiivit: pinnoite
• verbit: pinnoittaa, pintautua

alapinta, emalipinta, etupinta, hankauspinta, heijastuspinta, hiomapinta, ikkunapinta, järvenpinta, kartiopinta, kidepinta, kiiltopinta, kiiltopintainen, kiiltäväpintainen, kontaktipinta, kosketuspinta, kulumapinta, kulumispinta, kulutuspinta, kuvapinta, laakeripinta, laastipinta, lakkapinta, lasipinta, lattiapinta, leikkauspinta, lieriöpinta, liimapinta, liukumapinta, liukupinta, lohkopinta, loistepinta, luiskapinta, maalipinta, maanpinta, mattapinta, merenpinta, metallipinta, muovipinta, murrospinta, murtopinta, murtumapinta, nivelpinta, nukkapinta, pallopinta, peilipinta, pinnankorkeus, pinnanmittaus, pinnanmuodostus, pinnanmuoto, pinta-ala, pintahaava, pintahiiva, pintailmiö, pintajengi, pintajännitys, pintakama, pintakarkaisu, pintakasvillisuus, pintakelmu, pintakerros, pintakiilto, pintakivilaji, pintakoreus, pintakoristelu, pintakudos, pintakuljetus, pintakulttuuri, pintakuohu, pintakuvanheitin, pintakuvio, pintakuviointi, pintakäsittely, pintalauta, pintaliidin, pintaliito, pintaliitäjä, pintalämpötila, pintamitta, pintamuokkaus, pintamuoti, pintanaarmu, pintanahka, pintapelastaja, pintapuoli, pintapuu, pintapyöriö, pintarakenne, pintaremontti, pintarima, pintarouta, pintasakki, pintasilaus, pintasolukko, pintateitse, pintatieto, pintaverisuoni, pintavesi, pintavika, pintavirta, pintaväre, pintaväreily, poikkileikkauspinta, projektiopinta, purjepinta, purupinta, puupinta, pystypinta, pyörähdyspinta, raapaisupinta, rappauspinta, ruuvipinta, sahauspinta, seinäpinta, sisäpinta, sivupinta, takapinta, tarttumapinta, tasopinta, tienpinta, työpinta, työstöpinta, ulkopinta, vaakapinta, vaippapinta, vedenpinta, vesipinta, viistopinta, väripinta, yläpinta

• kalteva pinta

• paljas pinta
  1. vähäisen vaatetuksen alta näkyvä iho, alastomuus

     Paljas pinta ei yksinään tee mainoksesta lainvastaista.

     Poikia kiinnosti paljas pinta, kun yksi tyttö meni uimaan pelkissä bikinihousuissa.

• pitää pintansa
  1. olla antamatta periksi
• olla pinnalla
  1. saada runsaasti julkisuutta
  2. nauttia suurta suosiota t. olla muodikas

• pinta Kielitoimiston sanakirjassa
• pinta Tieteen termipankissa

pinta (9)

1. Treponema carateum ‑spirokeetan aiheuttama vakava tartuntatauti

• (harvinainen) karate

pinta f.

1. ulkonäkö
2. pinta (tauti)

• aspecto

pinta

1. (taivutusmuoto) verbistä pintar

pinta f.

1. pinta (tauti)

pinta f.

1. pinta (tauti)