kerros

kerros (39)

1. rakennuksessa olevien huonetilojen taso

   Kerrostaloissa kerrokset ovat päällekkäin.

   Matti asuu toisessa kerroksessa.

2. eri materiaalin tai pinnan muodostama taso

   Kakun kerrosten väliin tulee kahvinmakuinen voikreemi.

   kerros multaa

   Laminoitu auton tuulilasi koostuu useasta kerroksesta.

3. yhteiskunnan kerrostuma tai sosiaaliluokka
4. laivan kansi

• IPA: /ˈkerːos/
• tavutus: ker‧ros

Sana on alunpitäen kantavartalon kerta- johdos, jonka välittömäksi kantasanaksi on kaksi vaihtoehtoa: kerrata ja kertoa.^[1] Se voidaan ajatella myös -os-johdokseksi nominista kerta.^[2]

Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä lienee tapahtunut 1846 Pietari Hannikaisen Kanava-lehdessä.^[1]

• kerroksittain
• kerroskella

• kerrostua
• kerrostuma
• fooninki

• adjektiivit: kerroksellinen, kerroksinen
• adverbit: kerostaen, kerrostetusti
• verbit: kerrostaa

alakerros, alukerros, asuinkerros, asutuskerros, eristekerros, harppauskerros, hiekkakerros, hirsikerros, humuskerros, ilmakerros, jälsikerros, kansankerros, karikekerros, kellarikerros, kermakerros, kerrosala, kerroshampurilainen, kerroshoitaja, kerroshyppy, kerroskattila, kerroskivilaji, kerroskorkeus, kerroskuvaus, kerroslasi, kerrossavi, kerrossiivooja, kerrossänky, kerrostalo, kerrostasanne, kerrosvoileipä, kuorikerros, lakkakerros, likakerros, lumikerros, maakerros, maalikerros, malmikerros, moreenikerros, multakerros, mutakerros, nilakerros, otsonikerros, pilvikerros, pintakerros, pohjakerros, puolikerros, pölykerros, rasvakerros, routakerros, ruostekerros, sarveiskerros, savikerros, sepelikerros, silavakerros, suojakerros, tomukerros, tyvisolukerros, ullakkokerros, vesikerros, välikerros, yhteiskuntakerros, yläkerros

• olla kahden kerroksen väkeä

• kerros Kielitoimiston sanakirjassa
• kerros Tieteen termipankissa