Katso myös: pitó |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pito | pidot |
genetiivi | pidon | pitojen |
partitiivi | pitoa | pitoja |
akkusatiivi | pito; pidon |
pidot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pidossa | pidoissa |
elatiivi | pidosta | pidoista |
illatiivi | pitoon | pitoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pidolla | pidoilla |
ablatiivi | pidolta | pidoilta |
allatiivi | pidolle | pidoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pitona | pitoina |
translatiivi | pidoksi | pidoiksi |
abessiivi | pidotta | pidoitta |
instruktiivi | – | pidoin |
komitatiivi | – | pitoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pido- | |
vahva vartalo | pito- | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
arvossapito, hallussapito, huolenpito, ilonpito, järjestyksenpito, karjanpito, kiinnipito, kirjanpito, koossapito, kunnossapito, kurinpito, kurissapito, liikekirjanpito, maatalouskirjanpito, neuvonpito, peränpito, pitokokki, pitokytkin, pitopaikka, pitopalvelu, pitopohja, pitopohjasukset, pitopöytä, pitoruoka, pitoteippi, pitovaatteet, pitovaikeus, pitovoide, puhtaanapito, salassapito, seuranpito, silmälläpito, sivuttaispito, sotilaskurinpito, talonpito, taloudenpito, talvipuhtaanapito, tienpito, tilanpito, tilinpito, vahdinpito, vallanpito, vihanpito, yhteydenpito, ylläpito, ylöspito
pito m. (monikko pitos)
pito