poli (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | poli | polit |
genetiivi | polin | polien (polein) |
partitiivi | polia | poleja |
akkusatiivi | poli; polin |
polit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | polissa | poleissa |
elatiivi | polista | poleista |
illatiivi | poliin | poleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | polilla | poleilla |
ablatiivi | polilta | poleilta |
allatiivi | polille | poleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | polina | poleina |
translatiivi | poliksi | poleiksi |
abessiivi | politta | poleitta |
instruktiivi | – | polein |
komitatiivi | – | poleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | poli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
poli f. (monikko polis)
polī
poli m., polie f. (monikko polis m., polies f.)
poli m., polie f. (monikko polis m., polies f.)