puhua

puhua (52) (taivutus)

1. tuottaa puhetta, saada suullaan aikaan tunnistettavia sanoja ja lauseita
2. pitää puhe; pitää puhetta, olla puhumassa

   Matti on lupautunut puhumaan illan juhlassa.

   Hän puhuu ensimmäistä kertaa tuleville kannattajilleen.

3. jutella, keskustella

   Me puhuimme ainakin tunnin.

4. osata jotakin kieltä

   Puhutko englantia?

5. kertoa kuulustelussa
6. (slangia) vasikoida

• IPA: /ˈpuhuɑˣ/
• tavutus: pu‧hu‧a

• esperanto: advokati, docenti, paroli
• hollanti: spreken, praten
• indonesia: bicara (1, 3) berbahasa (2), berkabar (4)

• norja (bokmål): snakke
• portugali: falar (1, 2), conversar (3), contar, dizer (4)
• saksa: sprechen (1, 2), plaudern (3), erzählen (4)

• puhua joutavia
• äännellä

• erisävyisiä puhumista kuvaavia sanoja:
  •  saada suullaan aikaan tunnistettavia sanoja ja lauseita: huutaa, kuiskata
  •  keskustella: jutella, jutustella, pakista, porista, rupatella
  • löpistä, lörpötellä, höpistä, höpöttää, höpäjää, lavertaa, laverrella

• verbit: puhella, puhuttaa
• substantiivit: puhe, puhuja, puhunta

ylipuhua

• paljon puhuva
  1. (kuvaannollinen) sanattomasti ilmaiseva

     Huoneen täytti paljon puhuva hiljaisuus.

• puhua höpöjä = puhua tyhmyyksiä
• puhua mitä sylki suuhun tuo = puhua ajattelemattomia
• puhua paskaa / peetä / p:tä jollekin = (alatyyliä) valehdella jollekin
• puhua paskaa / peetä / p:tä jostakin = (alatyyliä) puhua pahaa jostakin
• puhua puuta-heinää (puutaheinää) = harhauttaa puhumalla; puhua tyhjänpäiväisyyksiä
• puhua pötyä = valehdella
• puhua soopaa = valehdella

• puhua Kielitoimiston sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Puhua. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 85, 599, 602, 603, 1002, 3828 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa