Katso myös: Puoskari |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puoskari | puoskarit |
genetiivi | puoskarin | puoskarien puoskareiden puoskareitten |
partitiivi | puoskaria | puoskareita puoskareja |
akkusatiivi | puoskari; puoskarin |
puoskarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puoskarissa | puoskareissa |
elatiivi | puoskarista | puoskareista |
illatiivi | puoskariin | puoskareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puoskarilla | puoskareilla |
ablatiivi | puoskarilta | puoskareilta |
allatiivi | puoskarille | puoskareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puoskarina | puoskareina |
translatiivi | puoskariksi | puoskareiksi |
abessiivi | puoskaritta | puoskareitta |
instruktiivi | – | puoskarein |
komitatiivi | – | puoskareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puoskari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Varhemman ruotsin båskärare. Alun perin keskialasaksan ’parturi, parranleikkaaja’. Aikoinaan parturit toimivat myös lääkäreinä.[2]
|