Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pyykki | pyykit |
genetiivi | pyykin | pyykkien (pyykkein) |
partitiivi | pyykkiä | pyykkejä |
akkusatiivi | pyykki; pyykin |
pyykit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pyykissä | pyykeissä |
elatiivi | pyykistä | pyykeistä |
illatiivi | pyykkiin | pyykkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pyykillä | pyykeillä |
ablatiivi | pyykiltä | pyykeiltä |
allatiivi | pyykille | pyykeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pyykkinä | pyykkeinä |
translatiivi | pyykiksi | pyykeiksi |
abessiivi | pyykittä | pyykeittä |
instruktiivi | – | pyykein |
komitatiivi | – | pyykkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pyyki- | |
vahva vartalo | pyykki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsin kielen byk
jälkipyykki, kirjopyykki, kivipyykki, käsipyykki, likapyykki, mattopyykki, nyrkkipyykki, pikkupyykki, putkipyykki, pyykinkuivauskone, pyykinkuivausteline, pyykinpesijä, pyykinpesu, pyykkiavanto, pyykkikarttu, pyykkikone, pyykkikorento, pyykkikori, pyykkikota, pyykkilaituri, pyykkilauta, pyykkilipeä, pyykkimuija, pyykkinaru, pyykkinumero, pyykkinuora, pyykkipata, pyykkipoika, pyykkipulveri, pyykkipussi, pyykkisaavi, pyykkisaippua, pyykkisannio, pyykkisoikko, pyykkiteline, pyykkitupa, pyykkivaate, pyykkivuoro, valkopyykki
ruotsista, vrt. murteellinen pyk tai puk(e) ’kuhmu, pieni sysimiilu’[1]
Ilmaisu rajat eli pyykit esiintyy Ruotsin valtakunnan laissa 1759. Yhdyssanaa rajapyykki on käyttänyt ensimmäisen kerran Forseen 1738. [1]
Ks. rajapyykki |
pyykkikivi, pyykkiselitys, rajapyykki