raja

Katso myös: rája

Katso artikkeli Raja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

raja (9)

1. se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaa
2. se, mihin yksi hallinnollinen alue loppuu, ja mistä toinen alkaa

   Äärimmäisellä rajalla kaikki päättyy.

• IPA: /ˈrɑjɑ/,

• tavutus: ra‧ja

slaavilainen laina^[1]

• este
• linja
• muuri
• valli

• adjektiivit: rajakkainen, rajalainen, rajallinen, rajaton
• adverbit: rajakkain, rajallisesti, rajaten, rajatusten
• substantiivit: rajaaminen, rajaus, rajoitus
• verbit: rajata, rajautua, rajoittaa, rajoittautua, rajoittua

alaraja, alueraja, aluevesiraja, enimmäisraja, eteläraja, haamuraja, hiusraja, hylkäysraja, ikäraja, itäraja, kaakkoisraja, kalastusraja, karsintaraja, katonraja, kestävyysraja, kimmoraja, koillisraja, kuuloraja, kyllästymisraja, lumiraja, luoteisraja, länsiraja, metsänraja, murtoraja, puuraja, raja-aita, raja-alue, raja-arvo, raja-asema, raja-asukas, raja-asutus, rajaeste, rajaheitto, rajahinta, rajajoki, rajajääkäri, rajakahakka, rajakartta, rajakatkaisin, rajakauppa, rajakaupunki, rajakerros, rajakivi, rajakohta, rajakulma, rajakuormitus, rajakustannus, rajakylä, rajakäyrä, rajaliikenne, rajalinja, rajaloikkari, rajaloukkaus, rajalyönti, rajamaa, rajamerkki, rajametsä, rajamies, rajamitta, rajamuuri, rajanaapuri, rajanjärjestely, rajankäynti, rajanloikkaus, rajanopeus, rajanpinta, rajantarkastus, rajantarkistus, rajanveto, rajanylittäjä, rajanylitys, rajanylityspaikka, rajapaalu, rajapaikka, rajapallo, rajapartio, rajapuomi, rajapyykki, rajarauha, rajariita, rajarikko, rajaselkkaus, rajaseutu, rajasilta, rajasopimus, rajasulku, rajasävel, rajataistelu, rajatapaus, rajatarkastaja, rajatarkastus, rajatiede, rajatieto, rajatila, rajatulkki, rajatulli, rajatulo, rajatuomari, rajatuotto, rajavartija, rajavartio, rajavartiolaitos, rajavartiomies, rajavartiosto, rajavero, rajaviitta, rajaviiva, rajaviranomainen, rajavyöhyke, rajavälikohtaus, sivuraja, takaraja, tavunraja, tavuraja, tilusraja, toleranssiraja, tukanraja, tulliraja, tulvaraja, vaihteluraja, valtakunnanraja, vedenraja, vesiraja, viljelyraja, virheraja, vyöhykeraja, vähimmäisraja, yläraja, ääriraja

• raja Kielitoimiston sanakirjassa

raja

1. (murteellinen) kuluneesta kengästä

• kenkäraja
• rajasuutari

raja f.

1. (halkaisemalla tehty) halkeama, vako, rako, särö
2. sälö, lastu
3. (alatyyliä, Chile) persvako
4. (alatyyliä, Espanja) naisen ulkosynnyttimet

• rajar

• raja Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

rājā

1. transkriptio sanasta राजा

raja

1. kuningas

rája f. 

1. (historia) Osmanien valtakunnassa veroa maksaneet ei-muslimit
2. (puhekieltä) rahvas
3. (puhekieltä) sakki, joukkio

• IPA: /'rǎːja/
• tavutus: ra‧ja

• rája Hrvatski jezični portal
• rája Školski rječnik hrvatskoga jezika

rȁja

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta raj

raja

1. kuningas

raja (gen raja, part raja)

1. raja

• piir

raja

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta rada