ranta
 |
Suomi
Substantiivi
- vesistön ja maan raja-alue
- hiekkaranta tai muu virkistyskäyttön tarkoitettu ranta
- mennä rannalle
Ääntäminen
- IPA: /ˈrɑnt̪ɑ/,
- tavutus: ran‧ta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ranta | rannat |
| genetiivi | rannan | rantojen (rantain) |
| partitiivi | rantaa | rantoja |
| akkusatiivi | ranta; rannan |
rannat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rannassa | rannoissa |
| elatiivi | rannasta | rannoista |
| illatiivi | rantaan | rantoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rannalla | rannoilla |
| ablatiivi | rannalta | rannoilta |
| allatiivi | rannalle | rannoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rantana | rantoina |
| translatiivi | rannaksi | rannoiksi |
| abessiivi | rannatta | rannoitta |
| instruktiivi | – | rannoin |
| komitatiivi | – | rantoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ranna- | |
| vahva vartalo | ranta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
Liittyvät sanat
Synonyymit
Johdokset
- adjektiivit: rannaton, rannimmainen
- adverbit: rannalla, rannalta, rannalle, rannassa, rannasta, rantaan
- substantiivit: rannikko, rantama
- verbit: rantaantua, rantautua
Yhdyssanat
eteläranta, hiekkaranta, itäranta, joenranta, jokiranta, järvenranta, kallioranta, karikkoranta, kivikkoranta, laivaranta, länsiranta, maailmanranta, merenranta, merenrantakasvi, muinaisranta, mökkiranta, nakuranta, nudistiranta, pohjoisranta, ranataluiska, ranta-alpi, ranta-alue, ranta-asu, rantaelämä, rantahiekka, rantahietikko, rantahotelli, rantahuvila, rantakaava, rantakahvila, rantakaislikko, rantakala, rantakallio, rantakana, rantakasvi, rantakasvillisuus, rantakatu, rantakerttu, rantakirppu, rantakoivu, rantakukka, rantakäärme, rantaleijona, rantaleikki, rantalentopallo, rantaloma, rantamaa, rantamaasto, rantamaisema, rantamatalikko, rantamatara, rantamekko, rantamerkki, rantamuodostuma, rantamuoti, rantamökki, rantaniitty, rantaoikeus, rantapalle, rantapallo, rantapalsta, rantapenger, rantapuku, rantaremmi, rantarosvo, rantaruotsalainen, rantasappi, rantasauna, rantasipi, rantatie, rantatontti, rantatuoli, rantatörmä, rantatöyräs, rantavahti, rantavalli, rantavaltio, rantavehnä, rantavero, rantavesi, rantaviiva, rantavyöhyke, rantayrtti, rantojensuojelu, saunaranta, taivaanranta, uimaranta, vastaranta, veneranta
Idiomit
- kautta rantain
- asiansa tai tavoitteensa epäsuorasti tai peitellysti ilmaisten, kierrellen, kaarrellen
- rantojen mies
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.