rehentely (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rehentely | rehentelyt |
genetiivi | rehentelyn | rehentelyjen rehentelyiden rehentelyitten |
partitiivi | rehentelyä | rehentelyitä rehentelyjä |
akkusatiivi | rehentely; rehentelyn |
rehentelyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rehentelyssä | rehentelyissä |
elatiivi | rehentelystä | rehentelyistä |
illatiivi | rehentelyyn | rehentelyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rehentelyllä | rehentelyillä |
ablatiivi | rehentelyltä | rehentelyiltä |
allatiivi | rehentelylle | rehentelyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rehentelynä | rehentelyinä |
translatiivi | rehentelyksi | rehentelyiksi |
abessiivi | rehentelyttä | rehentelyittä |
instruktiivi | – | rehentelyin |
komitatiivi | – | rehentelyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rehentely- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |