Katso myös: rišu |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | risu | risut |
genetiivi | risun | risujen |
partitiivi | risua | risuja |
akkusatiivi | risu; risun |
risut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | risussa | risuissa |
elatiivi | risusta | risuista |
illatiivi | risuun | risuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | risulla | risuilla |
ablatiivi | risulta | risuilta |
allatiivi | risulle | risuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | risuna | risuina |
translatiivi | risuksi | risuiksi |
abessiivi | risutta | risuitta |
instruktiivi | – | risuin |
komitatiivi | – | risuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | risu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
risuaita, risukarhi, risukasa, risukimppu, risuläjä, risumaja, risuparta, risupesä, risusavotta, risuäes
risu
risu
risu (gen risu, part risu)