runo

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan runo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan runo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten runo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta runo on tässä. Sanan runo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananruno määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

runo (1)

  1. (kirjallisuustiede) suullinen tai kirjallinen teos, jossa kieltä käytetään esteettisesti ja usein runomittaa noudattaen
  2. (musiikki) yksiosainen kuvaileva sinfoninen sävelteos
  3. runous
    suomalaisen runon tila
  4. (vanhahtava) runoi eli runonlaulaja, runomuotoisia loitsuja laulava tietäjä tai šamaani

Ääntäminen

  • tavutus: ru‧no

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi runo runot
genetiivi runon runojen
partitiivi runoa runoja
akkusatiivi runo;
runon
runot
sisäpaikallissijat
inessiivi runossa runoissa
elatiivi runosta runoista
illatiivi runoon runoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi runolla runoilla
ablatiivi runolta runoilta
allatiivi runolle runoille
muut sijamuodot
essiivi runona runoina
translatiivi runoksi runoiksi
abessiivi runotta runoitta
instruktiivi runoin
komitatiivi runoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo runo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

  • Vanha germaaninen laina. Alkuaan merkinnyt salaisuutta tai taikamerkkiä. Samaa juurta kuin ruotsin runa, joka tarkoittaa riimukirjainta tai -kirjoitusta. Toisen teorian mukaan germaninen sana tulee indoeurooppalaisesta juuresta *reuə- ”kaivaa”. Myös germaanisen sanan suomenkielisessä vastineessa riimukirjain ”riimu” tarkoittaa juovaa, naarmua.

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

jouluruno, kansanruno, loitsuruno, muistoruno, nimiruno, paimenruno, pilkkaruno, proosaruno, rakkausruno, riimiruno, rooliruno, runoantologia, runoasu, runodraama, runoeepos, runojalka, runokieli, runokokoelma, runokuva, runokäännös, runolaulu, runomitta, runomuoto, runonkatkelma, runonlaulaja, runonlaulanta, runonpätkä, runonäytelmä, runopolvi, runoratsu, runorivi, runorytmi, runosatu, runoseppo, runoseppä, runosikermä, runosuomennos, runosuoni, runosävelmä, runotaide, runoteos, runotoisinto, runotuotanto, runovalikoima, sotaruno

Osakäsitteet

Substantiivi

runo (1)

  1. (poronhoito) tilapäisesti mahoksi jäänyt vaadin

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • runo Kielitoimiston sanakirjassa

Inarinsaame

Substantiivi

runo (gen. runo)

  1. runo

Ääntäminen

Liittyvät sanat

Synonyymit

tihtâ

Sloveeni

Substantiivi

runo n.

  1. lampaanvilla, villa

Viitteet

  1. Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen etymologinen sanakirja
  2. Häkkinen, Kaisa. Lauluja, virsiä ja veisuja. (Tässä artikkelissa ilmeisesti toimittajan ansiosta väärin sanottu ”viittaa riimukirjaimiin”, kun saman tekijän sanakirjassa sanotaan ”riimukirjainta tai -kirjoitusta merkitsevä nykyruotsin runa”. Tiede-lehden verkkosivut 12.9.2013 (viitattu 14.12.2013)
  3. Friedrich Kluge, Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Walter de Gruyter, Berlin/New York 2001, ISBN 978-3-11-017473-1
  4. Nykysuomen sanakirja: ”riimu”