ruuhka
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan ruuhka merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan ruuhka sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten ruuhka sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta ruuhka on tässä. Sanan ruuhka määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananruuhka määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
ruuhka (10)
- tilanne, jossa normaali toiminta hidastuu tai estyy sen takia, että tilaa tai aikaa on käytettävissä tarvittavaa vähemmän, erityisesti liikenneruuhka
- edelliseen joutuneista toimijoista tai kohteista muodostuva joukko
Ääntäminen
- IPA: /ˈruːhkɑ/
Tavutus
- tavutus: ruuh‧ka
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruuhka | ruuhkat |
| genetiivi | ruuhkan | ruuhkien (ruuhkain) |
| partitiivi | ruuhkaa | ruuhkia |
| akkusatiivi | ruuhka; ruuhkan |
ruuhkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruuhkassa | ruuhkissa |
| elatiivi | ruuhkasta | ruuhkista |
| illatiivi | ruuhkaan | ruuhkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruuhkalla | ruuhkilla |
| ablatiivi | ruuhkalta | ruuhkilta |
| allatiivi | ruuhkalle | ruuhkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruuhkana | ruuhkina |
| translatiivi | ruuhkaksi | ruuhkiksi |
| abessiivi | ruuhkatta | ruuhkitta |
| instruktiivi | – | ruuhkin |
| komitatiivi | – | ruuhkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruuhka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Sanan alkuperä on epävarma. Sitä on pidetty deskriptiivisenä (vrt. ruhka ’roska’, ryhkä ’jääsuma’, ryhkämä ’kasa, rykelmä’), mutta myös germaanisena, ruko-sanan kanssa samaa alkuperää olevana sanana (vrt. muinaisnorjan hrúga).
Käännökset
1. liikenneruuhka
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: ruuhkainen, ruuhkautunut
- verbit: ruuhkaantua, ruuhkauttaa, ruuhkautua
Yhdyssanat
aamuruuhka, iltapäiväruuhka, jouluruuhka, liikenneruuhka, ruuhka-aika, ruuhka-alue, ruuhkabussi, ruuhkahuippu, ruuhkaliikenne, ruuhkatunti, ruuhkavuoro, työruuhka, viikonloppuruuhka
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.