Katso myös: Ruuti |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruuti | ruudit |
genetiivi | ruudin | ruutien (ruutein) |
partitiivi | ruutia | ruuteja |
akkusatiivi | ruuti; ruudin |
ruudit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruudissa | ruudeissa |
elatiivi | ruudista | ruudeista |
illatiivi | ruutiin | ruuteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruudilla | ruudeilla |
ablatiivi | ruudilta | ruudeilta |
allatiivi | ruudille | ruudeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruutina | ruuteina |
translatiivi | ruudiksi | ruudeiksi |
abessiivi | ruuditta | ruudeitta |
instruktiivi | – | ruudein |
komitatiivi | – | ruuteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ruudi- | |
vahva vartalo | ruuti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa vuonna 1637 (muodossa kruuti)
|
|
kärpäsruuti, mustaruuti, pumpuliruuti, ruudinhaju, ruudinkäry, ruudinsavu, ruutiase, ruutikuiva, ruutipanos, ruutisarvi, ruutitynnyri