ruuvi
Suomi
Substantiivi
ruuvi (5)
- kierteinen kiinnitysväline, kone-elin, joka on usein valmistettu metallista
- (puhekieltä) kuljetinruuvi
Ääntäminen
- IPA: /ˈruːʋi/,
- tavutus: ruu‧vi
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruuvi | ruuvit |
| genetiivi | ruuvin | ruuvien (ruuvein) |
| partitiivi | ruuvia | ruuveja |
| akkusatiivi | ruuvi; ruuvin |
ruuvit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruuvissa | ruuveissa |
| elatiivi | ruuvista | ruuveista |
| illatiivi | ruuviin | ruuveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruuvilla | ruuveilla |
| ablatiivi | ruuvilta | ruuveilta |
| allatiivi | ruuville | ruuveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruuvina | ruuveina |
| translatiivi | ruuviksi | ruuveiksi |
| abessiivi | ruuvitta | ruuveitta |
| instruktiivi | – | ruuvein |
| komitatiivi | – | ruuveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruuvi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: ruuvimainen
Yhdyssanat
jalkaruuvi, kiristysruuvi, koneruuvi, korkkiruuvi, kuusiokoloruuvi, kuusioruuvi, linssikantaruuvi, messinkiruuvi, muoviruuvi, nostoruuvi, peltiruuvi, peukaloruuvi, poraruuvi, puuruuvi, ristikantaruuvi, ristipääruuvi, ristiuraruuvi, ruuviakseli, ruuviavain, ruuvihammas, ruuvihokki, ruuviholkki, ruuvihyppy, ruuvijarru, ruuvijärjestelmä, ruuvikara, ruuvikierre, ruuvikierrin, ruuvikiinnitys, ruuvikoukku, ruuvikuljetin, ruuviliike, ruuviliitos, ruuvimeisseli, ruuvinkanta, ruuvinreikä, ruuvinväännin, ruuvipainin, ruuvipenkki, ruuvipihti, ruuvipinta, ruuvipotkuri, ruuvipumppu, ruuvipuristin, ruuvipyörä, ruuvisilmukka, ruuvisyöttö, ruuvitaltta, ruuvitanko, ruuvitunkki, ruuviura, ruuviviiva, ruuvivälitys, siipiruuvi, silmukkaruuvi, sormiruuvi, syöttöruuvi, säätöruuvi, uppokantaruuvi, uraruuvi, vaarnaruuvi, vanttiruuvi, veroruuvi
Idiomit
- ruuvit löysällä
Aiheesta muualla
- ruuvi Kielitoimiston sanakirjassa