särähteleminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | särähteleminen | särähtelemiset |
| genetiivi | särähtelemisen | särähtelemisten särähtelemisien |
| partitiivi | särähtelemistä | särähtelemisiä |
| akkusatiivi | särähteleminen; särähtelemisen |
särähtelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | särähtelemisessä | särähtelemisissä |
| elatiivi | särähtelemisestä | särähtelemisistä |
| illatiivi | särähtelemiseen | särähtelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | särähtelemisellä | särähtelemisillä |
| ablatiivi | särähtelemiseltä | särähtelemisiltä |
| allatiivi | särähtelemiselle | särähtelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | särähtelemisenä (särähtelemisnä) |
särähtelemisinä |
| translatiivi | särähtelemiseksi | särähtelemisiksi |
| abessiivi | särähtelemisettä | särähtelemisittä |
| instruktiivi | – | särähtelemisin |
| komitatiivi | – | särähtelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | särähtelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
särähtelemis- | |