saita
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan saita merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan saita sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten saita sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta saita on tässä. Sanan saita määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanansaita määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Saita (Boreogadus saida)
Suomi
Adjektiivi
saita (9-F) (komparatiivi saidempi, superlatiivi saidin tai saidoin) (taivutus)
- erittäin tai liian säästäväinen
Ääntäminen
- IPA: /ˈsɑi̯t̪ɑ/
- tavutus: sai‧ta
Käännökset
1. erittäin tai liian säästäväinen
Liittyvät sanat
Synonyymit
Johdokset
Vastakohta
Anagrammit
Aiheesta muualla
- saita Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1033 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
- (vanhahtava) jäämerenseiti, Vienan seiti (Boreogadus saida)
Etymologia
saamen kielestä < skandinaavinen laina[1]
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saita | saidat |
| genetiivi | saidan | saitojen (saitain) |
| partitiivi | saitaa | saitoja |
| akkusatiivi | saita; saidan |
saidat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saidassa | saidoissa |
| elatiivi | saidasta | saidoista |
| illatiivi | saitaan | saitoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saidalla | saidoilla |
| ablatiivi | saidalta | saidoilta |
| allatiivi | saidalle | saidoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saitana | saitoina |
| translatiivi | saidaksi | saidoiksi |
| abessiivi | saidatta | saidoitta |
| instruktiivi | – | saidoin |
| komitatiivi | – | saitoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | saida- | |
| vahva vartalo | saita- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Substantiivi
saita (9)
- nuottauksessa käytettävä seiväs
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saita | saitat |
| genetiivi | saitan | saitojen (saitain) |
| partitiivi | saitaa | saitoja |
| akkusatiivi | saita; saitan |
saitat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saitassa | saitoissa |
| elatiivi | saitasta | saitoista |
| illatiivi | saitaan | saitoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saitalla | saitoilla |
| ablatiivi | saitalta | saitoilta |
| allatiivi | saitalle | saitoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saitana | saitoina |
| translatiivi | saitaksi | saitoiksi |
| abessiivi | saitatta | saitoitta |
| instruktiivi | – | saitoin |
| komitatiivi | – | saitoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saita- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Substantiivi
saita
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sai
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta sai
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.