santarmi
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan santarmi merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan santarmi sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten santarmi sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta santarmi on tässä. Sanan santarmi määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanansantarmi määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Suomi
Substantiivi
- joissakin maissa poliisia vastaava viranomainen tai sen osa
Ääntäminen
- IPA: /ˈsɑnt̪ɑrmi/
- tavutus: san‧tar‧mi
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | santarmi | santarmit |
| genetiivi | santarmin | santarmien (santarmein) |
| partitiivi | santarmia | santarmeja |
| akkusatiivi | santarmi; santarmin |
santarmit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | santarmissa | santarmeissa |
| elatiivi | santarmista | santarmeista |
| illatiivi | santarmiin | santarmeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | santarmilla | santarmeilla |
| ablatiivi | santarmilta | santarmeilta |
| allatiivi | santarmille | santarmeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | santarmina | santarmeina |
| translatiivi | santarmiksi | santarmeiksi |
| abessiivi | santarmitta | santarmeitta |
| instruktiivi | – | santarmein |
| komitatiivi | – | santarmeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | santarmi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
- sana on laina joko venäjän sanasta жандарм (žandárm) tai ruotsin sanasta gendarm, jotka ääntyvät lähes samalla tavoin. Molempien juuret ovat ranskan sanasta gendarme, joka on tiivistynyt ranskan sanaliitosta gens d’armes, ’aseelliset ihmiset’. Santarmi on otettu suomessa käyttöön 1800-luvulla tarkoittamaan maassa olleita venäläisiä järjestyksen ylläpitäjiä. Ruotsin vastinetta on käytetty 1700-luvun lopulta alkaen erityisesti Suomen tilanteeseen liittyen. Suomen kirjakielessä sana esiintyy esimerkiksi Daniel Europaeuksen 1853 ilmestyneessä teoksessa Svenskt-Finskt Handlexikon - Ruotsalais-suomalainen sanakirja.[2]
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: santarmisto
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- santarmi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1121. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.