sima (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sima | simat |
genetiivi | siman | simojen (simain) |
partitiivi | simaa | simoja |
akkusatiivi | sima; siman |
simat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | simassa | simoissa |
elatiivi | simasta | simoista |
illatiivi | simaan | simoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | simalla | simoilla |
ablatiivi | simalta | simoilta |
allatiivi | simalle | simoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | simana | simoina |
translatiivi | simaksi | simoiksi |
abessiivi | simatta | simoitta |
instruktiivi | – | simoin |
komitatiivi | – | simoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sima- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kotisima, simapullo, vappusima
sima
lainasana < vieraskielisten piidioksidia (silica) ja magnesiumoksidia tarkoittavien sanojen alkukirjaimista
|
sima
|
sima f.
sima