solidus (39)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | solidus | solidukset |
genetiivi | soliduksen | solidusten soliduksien |
partitiivi | solidusta | soliduksia |
akkusatiivi | solidus; soliduksen |
solidukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | soliduksessa | soliduksissa |
elatiivi | soliduksesta | soliduksista |
illatiivi | solidukseen | soliduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | soliduksella | soliduksilla |
ablatiivi | solidukselta | soliduksilta |
allatiivi | solidukselle | soliduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | soliduksena | soliduksina |
translatiivi | solidukseksi | soliduksiksi |
abessiivi | soliduksetta | soliduksitta |
instruktiivi | – | soliduksin |
komitatiivi | – | soliduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | solidukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
solidus- |
solidus (monikko solidi tai soliduses)
/-merkki: slash
solidus m., solida f., solidum n. (taivutus )
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | solidus | solidī |
akkusatiivi | solidum | solidōs |
genetiivi | solidī | solidōrum |
datiivi | solidō | solidīs |
ablatiivi | solidō | solidīs |
solidus m. (2)