Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sotka | sotkat |
genetiivi | sotkan | sotkien (sotkain) |
partitiivi | sotkaa | sotkia |
akkusatiivi | sotka; sotkan |
sotkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sotkassa | sotkissa |
elatiivi | sotkasta | sotkista |
illatiivi | sotkaan | sotkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sotkalla | sotkilla |
ablatiivi | sotkalta | sotkilta |
allatiivi | sotkalle | sotkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sotkana | sotkina |
translatiivi | sotkaksi | sotkiksi |
abessiivi | sotkatta | sotkitta |
instruktiivi | – | sotkin |
komitatiivi | – | sotkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sotka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä.[2] Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.[3] Vastineita sukukielissä mm. pohjoissaamen čoađgi.
australiansotka, kiinansotka, lapasotka, madagaskarinsotka, punasotka, ruskosotka, tukkasotka, uudenseelanninsotka