sovittelu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sovittelu | sovittelut |
genetiivi | sovittelun | sovittelujen sovitteluiden sovitteluitten |
partitiivi | sovittelua | sovitteluita sovitteluja |
akkusatiivi | sovittelu; sovittelun |
sovittelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sovittelussa | sovitteluissa |
elatiivi | sovittelusta | sovitteluista |
illatiivi | sovitteluun | sovitteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sovittelulla | sovitteluilla |
ablatiivi | sovittelulta | sovitteluilta |
allatiivi | sovittelulle | sovitteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sovitteluna | sovitteluina |
translatiivi | sovitteluksi | sovitteluiksi |
abessiivi | sovittelutta | sovitteluitta |
instruktiivi | – | sovitteluin |
komitatiivi | – | sovitteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sovittelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|
sopu, sovinto, sovittaa, sovittaminen, sovitteleminen, sovittelija, sovitus
sovitteluehdotus, sovitteluesitys, sovittelujärjestelmä, sovittelukyky, sovittelulautakunta, sovittelunhalu, sovittelupolitiikka, sovitteluratkaisu, sovitteluyritys