Hei, olet tullut tänne etsimään sanan
sui merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan
sui sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten
sui sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta
sui on tässä. Sanan
sui määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanan
sui määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Suomi
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sukia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sukia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sukia
Fidži
Substantiivi
sui
- luu
Ido
Pronomini
sui
- (taivutusmuoto) monikko sanasta sua
Italia
Supistuma
sui
- supistuma sanoista su ja i
Latina
Ääntäminen
- (klassinen) IPA: /ˈsu.iː/,
- (kirkkolatina) IPA: /ˈsu.i/,
Pronomini
suī
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta suus
- (possessiivinen taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta suus
- (refleksiivinen) genetiivimuoto sanasta sē
Etymologia
- indoeurooppalaisen kantakielen sanajuuresta *swe
Substantiivi
sūs
- (taivutusmuoto) yksikön datiivi sanasta sūs
- (taivutusmuoto) yksikön ablatiivi sanasta sūs
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä suō
- (taivutusmuoto) passiivin preesensin infinitiivi verbistä suō
Aiheesta muualla
- Charlton T. Lewis and Charles Short: A Latin Dictionary Clarendon Press, Oxford (1879): ”sui”
- Charlton T. Lewis: An Elementary Latin Dictionary Harper & Brothers, New York (1891): ”sui”
- Félix Gaffiot: Dictionnaire Illustré Latin-Français Hachette, s.v., Pariisi (1934): ”sui”
- Meissner, Carl; Auden, Henry William: Latin Phrase-Book, Macmillan and Co., Lontoo (1894)
Muinaisprovensaali
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä esser
Muinaisranska
Verbi
sui
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä estre
Romania
Verbi
sui
- kiivetä, kavuta
Etymologia
- latinan sanasta subīre < aktiivin infinitiivin preesens verbistä subeō (’lähestyä’, ’lähentyä’, ’lähetä’)
Liittyvät sanat
Johdokset
Vietnam
Adverbi
sui
- huonosti
Ääntäminen
- (Hanoi) IPA:
- (Huế) IPA:
- (Hồ Chí Minhin kaupunki) IPA: