Katso myös: Surma |
surma (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surma | surmat |
genetiivi | surman | surmien (surmain) |
partitiivi | surmaa | surmia |
akkusatiivi | surma; surman |
surmat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surmassa | surmissa |
elatiivi | surmasta | surmista |
illatiivi | surmaan | surmiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surmalla | surmilla |
ablatiivi | surmalta | surmilta |
allatiivi | surmalle | surmille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surmana | surmina |
translatiivi | surmaksi | surmiksi |
abessiivi | surmatta | surmitta |
instruktiivi | – | surmin |
komitatiivi | – | surmine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | surma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
surma
sȕrma f.
surma f.
surma f. (kyrillinen сурма)
surma f. (kyrillinen сурма)
surma
surma