sydän

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan sydän merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan sydän sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten sydän sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta sydän on tässä. Sanan sydän määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanansydän määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Ihmissydämen rakenteellinen kaaviokuva.
Symbolinen sydän.

Substantiivi

sydän (33)

  1. (anatomia) monilla eläimillä oleva verta pumppaava elin
    Sydämen ympärillä on poikkijuovaista sydänlihaskudosta.
  2. kynttilän tai lampun kankainen osa, johon tuli sytytetään
  3. (kuvaannollisesti) tunteiden sijaintipaikka, sisin
    Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.
    tuntea pisto sydämessään
  4. (kuvaannollisesti) myötätunto
    Hänellä on sydän paikallaan.
  5. (kuvaannollisesti) keskuspaikka, sisin
    kaupungin sydän
  6. eräs yleinen kuvio ja symboli, jonka voi ajatella olevan yhdistelmä kolmiosta ja kahdesta ympyrästä
    kaiversin sydämen puunrunkoon

Ääntäminen

  • IPA: /ˈsydæn/
  • tavutus: sy‧dän

Taivutus

Kielitoimiston mukaan sanan taivutusmuodot voi ääntää yhdellä tai kahdella m:llä.[1]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sydän sydämet
genetiivi sydämen sydämien
sydänten
partitiivi sydäntä sydämiä
akkusatiivi sydän;
sydämen
sydämet
sisäpaikallissijat
inessiivi sydämessä sydämissä
elatiivi sydämestä sydämistä
illatiivi sydämeen sydämiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sydämellä sydämillä
ablatiivi sydämeltä sydämiltä
allatiivi sydämelle sydämille
muut sijamuodot
essiivi sydämenä
(sydännä)
sydäminä
translatiivi sydämeksi sydämiksi
abessiivi sydämettä sydämittä
instruktiivi sydämin
komitatiivi sydämine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sydäme-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sydän-

Etymologia

uralilaisesta kantakielestä[2]

Käännökset

Liittyvät sanat

rytmihäiriö, läppävika, mieli, myokardium, sydämen läppävika, sydämen oikea kammio, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti sielu

Johdokset
Yhdyssanat

avosydänleikkaus, ihmissydän, kairasydän, keinosydän, kesäsydän, kynttilänsydän, mustasydäminen, pähkinänsydän, sydämeenkäypä, sydämeenkäyvä, sydämenahdistus, sydämenasia, sydämenhieronta, sydämenkuva, sydämenlaajentuma, sydämenlyönti, sydämenpysähdys, sydämensiirto, sydämensiirtoleikkaus, sydämensiirtopotilas, sydämensivistys, sydämensyke, sydämentahdistin, sydämentykytys, sydänala, sydänalue, sydänambulanssi, sydäneteinen, sydänfilmi, sydänhalkeama, sydänhalvaus, sydänhermo, sydänhermovika, sydänhieronta, sydänhäiriö, sydäninfarkti, sydäninsuffisienssi, sydäninvalidi, sydänjuuret, sydänkammio, sydänkesä, sydän-keuhkokone, sydänkipu, sydänkirurgi, sydänkirurgia, sydänkohtaus, sydänkuolema, sydänkuolleisuus, sydänkäpy, sydänkäpynen, sydänkäyrä, sydänlaho, sydänlanka, sydänleikkaus, sydänlihas, sydänlihassairaus, sydänläppä, sydänlääke, sydänmaa, sydänmuuri, sydänosa, sydänpotilas, sydänpuolisko, sydänpussi, sydänpuu, sydänpysähdys, sydänpäivä, sydänsairas, sydänsairaus, sydänsiirto, sydänsuru, sydänsuvi, sydänsyöpä, sydänsähkökäyrä, sydänsärky, sydäntalvi, sydäntauti, sydäntenmurskaaja, sydäntoiminta, sydäntulehdus, sydäntutkimus, sydäntäsärkevä, sydänvaiva, sydänvalvuri, sydänvarjo, sydänvaurio, sydänveri, sydänveritulppa, sydänvika, sydänvikainen, sydänystävä, sydänyö, sydänääni, särkynytsydän, takkasydän, talvisydän, tekosydän, urheilijansydän, yösydän

Idiomit

  • sydän pamppaillen
  • sydän sykkyrällä
  • sydän syrjällään

Aiheesta muualla

  • sydän Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 3269, 3528, 609 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

  1. Suomen kielen perussanakirja. 2. painos. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Edita. Helsinki. 2004.
  2. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)