syyni

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan syyni merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan syyni sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten syyni sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta syyni on tässä. Sanan syyni määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanansyyni määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

syyni (5)

  1. (arkikieltä) huolellinen tarkastelu, arviointi; tarkastus
    Matkustusrajoitukset uuteen syyniin — höllennysten sijaan luvassa kiristyksiä. (Mtv-uutiset)
    käydä lääkärin syynissä
  2. (arkikieltä, sotaväki) asevelvollisen kutsuntatilaisuus, kutsuntatarkastus ja palveluskelpoisuusarviointi: kutsunnat
    Ensi viikolla on sitten syyni.
  3. (arkikieltä) ajoneuvon katsastus
    Ei tuo kottero mene syynistä läpi!

Ääntäminen

  • IPA: /ˈsyːni/
  • tavutus: syy‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi syyni syynit
genetiivi syynin syynien
(syynein)
partitiivi syyniä syynejä
akkusatiivi syyni;
syynin
syynit
sisäpaikallissijat
inessiivi syynissä syyneissä
elatiivi syynistä syyneistä
illatiivi syyniin syyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi syynillä syyneillä
ablatiivi syyniltä syyneiltä
allatiivi syynille syyneille
muut sijamuodot
essiivi syyninä syyneinä
translatiivi syyniksi syyneiksi
abessiivi syynittä syyneittä
instruktiivi syynein
komitatiivi syyneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo syyni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

ruotsin sanoista syn, syna

Käännökset

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • syyni Kielitoimiston sanakirjassa
  • syyni Suomen etymologisessa sanakirjassa

Substantiivi

syyni

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta syy
  2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta syy
  3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta syy
  4. (taivutusmuoto) monikon nominatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta syy
  5. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivin yksikön 1. persoonan possessiivimuoto sanasta syy