Katso myös: tera, tera-, Terä |
terä (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | terä | terät |
genetiivi | terän | terien (teräin) |
partitiivi | terää | teriä |
akkusatiivi | terä; terän |
terät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | terässä | terissä |
elatiivi | terästä | teristä |
illatiivi | terään | teriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | terällä | terillä |
ablatiivi | terältä | teriltä |
allatiivi | terälle | terille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | teränä | terinä |
translatiivi | teräksi | teriksi |
abessiivi | terättä | terittä |
instruktiivi | – | terin |
komitatiivi | – | terine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | terä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
höylänterä, irtoterä, jalkaterä, jyrsinterä, kairanterä, kaiverrusterä, katkaisuterä, keihäänterä, kesäterä, kirveenterä, kumiterä, kuokanterä, kynänterä, käsiterä, leikkuuterä, lisäterä, partakoneenterä, partaterä, poranterä, puukonterä, pyöröterä, raastinterä, sahanterä, silmäterä, sisäterä, sukanterä, talttaterä, tasoitusterä, teräaine, teräakseli, teräase, teräesine, teräkalu, teräketju, teräkiekko, teräkunto, terälehti, terämetalli, teränpidike, teränpidin, teränsuojus, teränsuu, teräosa, teräsärmä, teräsävel, terätanko, terätappi, terätehdas, terätela, terätuki, terätyyppi, terätyökalu, terätähti, terävarsi, tuliterä, ulkoterä, veitsiterä, viikatteenterä