egg

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan egg merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan egg sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten egg sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta egg on tässä. Sanan egg määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananegg määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Englanti

Substantiivi

egg (monikko eggs)

  1. muna, kananmuna
  2. munasolu
    A Canadian mother has frozen her eggs for use by her seven-year-old daughter, who is likely to become infertile. -BBC
  3. (slangia) transnainen (tai transtyttö), joka ei ole tullut kaapista ulos

Ääntäminen

  • Näin äännetään alueella: Yhdysvallat

Liittyvät sanat

Idiomit

  • to put all one's eggs in one basket - laittaa kaikki yhden kortin varaan, ottaa riski
  • to have egg on one's face - munata, nolata itsensä
  • to walk on eggs - olla varpaillaan, olla kieli keskellä suuta

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. eggs
part. prees. egging
imp. & part. perf. egged

egg

  1. heittää kananmunilla
  2. (arkikieltä) yllyttää (yl. jhk typerään)
  3. sivellä kananmunan keltuaisella

Fääri

Substantiivi

egg

  1. kananmuna, muna

Substantiivi

egg

  1. terä

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi egg eggið egg eggin
akkusatiivi egg eggið egg eggin
datiivi eggi egginu eggjum eggjunum
genetiivi eggs eggsins eggja eggjanna

egg n.

  1. kananmuna, muna

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen
nominatiivi egg eggin eggjar eggjarnar
akkusatiivi egg eggina eggjar eggjarnar
datiivi egg egginni eggjum eggjunum
genetiivi eggjar eggjarinnar eggja eggjanna

egg f.

  1. terä

Norja

Substantiivi

egg (egget, egg, eggene)

  1. kananmuna, muna

Ruotsi

Substantiivi

egg yl. (2) (yks. määr. eggen, mon. epämäär. eggar , mon. määr. eggarna )

  1. terä