tiima (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiima | tiimat |
genetiivi | tiiman | tiimojen (tiimain) |
partitiivi | tiimaa | tiimoja |
akkusatiivi | tiima; tiiman |
tiimat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiimassa | tiimoissa |
elatiivi | tiimasta | tiimoista |
illatiivi | tiimaan | tiimoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiimalla | tiimoilla |
ablatiivi | tiimalta | tiimoilta |
allatiivi | tiimalle | tiimoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiimana | tiimoina |
translatiivi | tiimaksi | tiimoiksi |
abessiivi | tiimatta | tiimoitta |
instruktiivi | – | tiimoin |
komitatiivi | – | tiimoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiima- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
ruotsalainen laina,[1] vrt. nykyruotsin timme