trikiini (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | trikiini | trikiinit |
genetiivi | trikiinin | trikiinien trikiineiden trikiineitten |
partitiivi | trikiiniä | trikiineitä trikiinejä |
akkusatiivi | trikiini; trikiinin |
trikiinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | trikiinissä | trikiineissä |
elatiivi | trikiinistä | trikiineistä |
illatiivi | trikiiniin | trikiineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | trikiinillä | trikiineillä |
ablatiivi | trikiiniltä | trikiineiltä |
allatiivi | trikiinille | trikiineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | trikiininä | trikiineinä |
translatiivi | trikiiniksi | trikiineiksi |
abessiivi | trikiinittä | trikiineittä |
instruktiivi | – | trikiinein |
komitatiivi | – | trikiineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | trikiini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Taudinaiheuttajana usein yksikössä: