tuhka
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tuhka merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tuhka sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tuhka sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tuhka on tässä. Sanan tuhka määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantuhka määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Nuotion tuhkaa
Suomi
Substantiivi
- eloperäisen aineen palamisen seurauksena muodostuva kiinteä jäännös
- Puuaineksen poltossa tuhka koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista.
- (monikossa erityisesti) krematoimisesta jäänyt tuhka
- Isäni tuhkat ripoteltiin mereen.
Ääntäminen
- IPA: /ˈt̪uhkɑ/
- tavutus: tuh‧ka
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhka | tuhat |
| genetiivi | tuhan | tuhkien (tuhkain) |
| partitiivi | tuhkaa | tuhkia |
| akkusatiivi | tuhka; tuhan |
tuhat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhassa | tuhissa |
| elatiivi | tuhasta | tuhista |
| illatiivi | tuhkaan | tuhkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhalla | tuhilla |
| ablatiivi | tuhalta | tuhilta |
| allatiivi | tuhalle | tuhille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhkana | tuhkina |
| translatiivi | tuhaksi | tuhiksi |
| abessiivi | tuhatta | tuhitta |
| instruktiivi | – | tuhin |
| komitatiivi | – | tuhkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tuha- | |
| vahva vartalo | tuhka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhka | tuhkat |
| genetiivi | tuhkan | tuhkien (tuhkain) |
| partitiivi | tuhkaa | tuhkia |
| akkusatiivi | tuhka; tuhkan |
tuhkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhkassa | tuhkissa |
| elatiivi | tuhkasta | tuhkista |
| illatiivi | tuhkaan | tuhkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhkalla | tuhkilla |
| ablatiivi | tuhkalta | tuhkilta |
| allatiivi | tuhkalle | tuhkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhkana | tuhkina |
| translatiivi | tuhkaksi | tuhkiksi |
| abessiivi | tuhkatta | tuhkitta |
| instruktiivi | – | tuhkin |
| komitatiivi | – | tuhkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuhka- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
vanha germaaninen laina[2]
Käännökset
1. eloperäisen aineen palamisen seurauksena muodostuva kiinteä jäännös
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- verbit: tuhkata, tuhkauttaa
Yhdyssanat
luutuhka, puutuhka, tuhkakola, tuhkakuppi, tuhkalaatikko, tuhkalannoitus, tuhkalipeä, tuhkaluukku, tuhkanharmaa, tuhkapatja, tuhkapensas, tuhkapesä, tuhkarokko, tuhkaruoho, tuhkasade, tuhkatiheään, tuhkatiili, tuhkauurna, tupakantuhka
Idiomit
- kuin tuhka tuuleen — jäljettömiin
- viedä tuhkatkin pesästä — viedä kaikki
Aiheesta muualla
- tuhka Kielitoimiston sanakirjassa
- tuhka Tieteen termipankissa
- tuhka Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 1112 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-D
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.