tunnettu (1-C) (komparatiivi tunnetumpi, superlatiivi tunnetuin) (taivutus)
|
tunnettu (1)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunnettu | tunnetut |
| genetiivi | tunnetun | tunnettujen |
| partitiivi | tunnettua | tunnettuja |
| akkusatiivi | tunnettu; tunnetun |
tunnetut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunnetussa | tunnetuissa |
| elatiivi | tunnetusta | tunnetuista |
| illatiivi | tunnettuun | tunnettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunnetulla | tunnetuilla |
| ablatiivi | tunnetulta | tunnetuilta |
| allatiivi | tunnetulle | tunnetuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunnettuna | tunnettuina |
| translatiivi | tunnetuksi | tunnetuiksi |
| abessiivi | tunnetutta | tunnetuitta |
| instruktiivi | – | tunnetuin |
| komitatiivi | – | tunnettuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tunnetu- | |
| vahva vartalo | tunnettu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
|
tunnettu